Millaisina Kreikka ja Turkki näyttäytyivät Daniel Djurbergin 1800-luvun alussa julkaistussa teoksessa Geografia Alkavillen?
TURCKI
Europa-Turcki kujn täsä tutkistellaan, raiaa itzens Ryssän maahan, Mustan mereen ia Archipelagenijn, Medeljavijn, Venetzianin lahteen ia Karpatziaan. Se pitä avarudestans 5000 qvadratipenikulma ia on nijn muodoin nijn suuri kuijn kolme-neliättä osaa Ruotzista. Ne suurimmat wirrat ovat Donau, Sawi, Pruthi ia Dnepri. Se suurin wuori on Balkani. Maa on lämmin ia hedelmälllinen iyvistä, suloisesta wijnasta, bummulista, silkistä, hunajasta ja vaxista. Asuvaisten luku astuu 10 milionia. Ne useimmat heistä on Grekin opisa ia muita kristityitä, mutta hallitzevaiset herrat ovat kuitengin Turckia. Tämä maa iaetan kolmeen pää-osaan: Pohia-Turcki, Grekin maa ia Eteläinen maa. Ne 2 edellistä ovat täydellisesti waldakunnan alla makavaiset, mutta se iälimmäinen seisoo yhdestä maasta kujn hyvin pitä oman hallituxens, mutta on kujtengin werollinen Turkin waldakundaan ia seisoo hänen suoieluxens alla.
- Pohia-Turcki
Tämän ala ymmäretän ne suuret provincit: Romania, Bulgaria, Serwia ia Bosnia, iotka yhteensä ovat nijn suuret kuin kolmekymmenettä osaa Ruotzista. Me merkitzem:
1. CONSTANTINOPEL, koko waldakunnan pääkaupungi ia keisarin residenci liki sundia kujn iuoxee ulos Mustasta merestä. On se suurin ia wäestä-rickahin koko Europasa. Ia harioittaa wäkevästi kauppaa Europan kansa-kundain kansa. Sisällä asuvaisten luku astuu 800.000.
2. ADIANOPEL, yxi suuri ja wäkirikas kauppa-kaupungi, makaa Romanian maasa, on nijstä parahista waldakunnasa.
3. SOFIA, pääkaupungi Bulgarian maasa likillä Balkanin wuorta. Sijnä on general-guvernörin istuin ia on yxi näköisä ia wäki-rikas kauppa-kaupungi.
4. Warna, yxi hyvä kauppa-kaupungi liki Mustaa merta.
5. Widin, yxi suuri ja warustettu kaupungi liki Donaun wirtaa. Sijnä on yxi paschan istuin.
6. BELGRAD, pääkaupungi Servian maasa liki Donaun wirran, on näköisä ja warustettu.
- GREKIN maa
Tämä pää osa waldakunnasta sisällen ottaa 5 suurta maakundaa wahvasa maasa, nimittäin Macedonia ia Albania, iotka yhteisellä nimellä kutzutan Arnauth, Janiah, Livadien ia Morah, ioihinga tulee Archipagenin luoto, samoin se suuri luot Creta. Kaicki nämä maat yhteensä ovat nijn suuret kujn yxi neliäs osa Ruotzistra. Tämä maa on muinen ollut kuuluisa nijden monen woimallisen staatin tähden kujn sijnä on löytynyt, iotka opisa ja konstisa ovat olleet korkeimmasa arvosa. Tämä on sangen kunniallinen maa hedelmällisyydestä, iosa iyviä, wijnaa, öliyä ia syötäviä hedelmiä yldäkylläisesti on. Me merkitzem:
1. SALONIKI, pääkaupungi Macedoniasa liki merta, on suuri ia wäki rikas ia yxi nijstä näköisimmistä waldakunnasa. Ia pitä hyvää kauppaa.
2. AKRIDA, yxi suuri kauppa kaupungi Albaniasa liki Drinon iokia.
3. ESCODAR, yxi näköisä kauppa-kaupungi liki Adriatin merta, on nijstä parahista Grekin maalla. (Italian kielellä Scutari.)
4. ATHINI, yxi ylön-wanha kaupungi liki merta. On wäärtti merkitä nijn muodoin kujn hän on se sama muinainen korkiasti ylistetty kaupungi Atheni.
5. MODON, pääkaupungi Morahn maasa liki merta on yxi näköisä, warustettu kauppa-kaupungi.
6. PATRASSO, yxi wäki rikas kauppa kaupungi likillä sisälle iuoxua Lepantian lahteen.
Cretan luoto, ionga Turkit kutzuvat Icriti ia muutamat Geografiat Candia hänen pääkaupungins nimellä, on yxi nijstä suurimmista luodoista Medelhavisa (Wäli-meresä), wähää wähembi kujn Corsican luoto. Ia on hedelmällinen hekumallisesta wijnasta.
Tukholmalainen opettaja Daniel Djurberg (1744–1834) julkaisi Geografie för begynnare -teoksen vuonna 1783, ja teoksesta otettiin vuosina 1783-1815 kuusi korjattua ja ajanmukaistettua painosta. Hänen maantieteellinen teoksensa perustui aikansa uusimpaan tietoon, jota löytöretkien ja tutkimusmatkojen sekä eurooppalaisen kolonialismin myötä karttui runsaasti ja nopealla tahdilla. Djurbergin niukkasanainen tyyli ja kiinnostus lukemia ja laskennallisia määriä kohtaan olivat toisaalta hänen oman aikansa maantieteellisten trendien vaikutusta, toisaalta taas hänen teoksensa pedagogisen tarkoitusperän sanelemia valintoja. Jälkimmäistä tarkoitusta palvelee myös Djurbergin tapa verrata vieraita maita Ruotsiin. Suomessa kopioita Djurbergin Geografie för begynnare’sta alkoi liikkua 1780-luvun puolivälissä, ja kuten Esko M. Laine huomauttaa (xxiii), perunkirjojen ja huutokauppaluetteloiden perusteella se oli hyvin suosittu kaupungeissa eri puolella Suomea etenkin porvarien, oppineiden ja upseerien parissa.
——
Samuel Rinta-Nikkola (1763–1818) oli itseoppinut räätäli Pohjanmaan Ilmajoelta, joka oli ollut merillä nuorena miehenä, ja sai myöhempinä vuosinaan vaikutteita Jakob Böhmen mystisestä spiritualismista ja teosofiasta. Hänen kirjallinen tuotantonsa koostuu pääosin kopioista ja käännöksistä, joita kaikkiaan karttui likimain 30 eri teosta. Käännöstoimintansa Rinta-Nikkola aloitti 1799; hänen omien sanojensa mukaan toiminnan motiiveina olivat harrastus ruotsin kieltä kohtaan ja halu näyttää omalla esimerkillä kuinka maakansan tulisi käyttää ’holli- ja iaaritus-aikansa’ tietokirjojen lukemiseen ja muuhun moraalisesti kehittävään toimintaan (’tiedon kautta tullan enämmin sisälle korkiaan mailmaan kuin koriain waatetten kautta’). Toisaalta on myös varsin mahdollista (kuten Esko M. Laine ehdottaa, xxvi) että merimiehenäkin työskennelleen Rinta-Nikkolan mielikuvitusta kiihottivat Djurbergin maantieteen oppikirjan kuvaukset.
———
Samuel Rinta-Nikkolan käännös Daniel Djurbergin teoksesta Geografia Alkavillen (Geografi för begynnare), pp. 116-118. Toimittanut Esko M. Laine, kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1999.