Historia

Aloitteen Suomen Ateenan-instituutin perustamisesta teki 1980-luvun alussa Suomen Ateenan kunniakonsuli Konstantinos Lazarakis ja Helsingin yliopiston kansleri Nils Oker-Blom. Instituutti-hankkeen takana oli alusta alkaen eri yliopistoja, liikelaitoksia ja säätiöitä. Ateenan-instituutista haluttiin muodostaa tukikohta, jonka tehtävänä olisi tukea suomalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden Kreikkaan kohdistuvaa tutkimusta. Esikuvana toimi vuonna 1954 Roomaan perustettu Villa Lante, joka oli tuohon aikaan Suomen ainoa ulkomailla toimiva instituutti.

Instituutti aloitti epävirallisesti toimintansa syksyllä 1984 ensimmäisen johtajan Paavo Castrénin saavuttua Ateenaan. Kreikan kulttuuriministeriön myöntämä toimilupa saatiin toukokuussa 1985, kun Suomen ja Kreikan välinen kulttuurisopimus oli tullut voimaan. Instituutin viralliset vihkiäiset pidettiin 21. toukokuuta, Pyhän Konstantinoksen päivänä. Kyseisellä päivällä haluttiin muistaa edesmennyttä konsuli Konstantinos Lazarakisia, joka tuki Suomesta Kreikkaan tulevia tutkijoita ja opiskelijoita jo 1950-luvulla. Konstantinoksen päivä on säilynyt instituutin vuosijuhlapäivänä. Suomen instituutista tuli kolmastoista ulkomainen ja toinen pohjoismainen instituutti Ateenassa. Pohjoismaista ainoastaan Ruotsilla oli ollut aiemmin tieteellinen edustus Ateenassa; instituutti vuodesta 1948 lähtien.

Instituutti toimi aluksi vuokrahuoneistossa Propileon-kadulla. Vuodesta 1992 alkaen se on toiminut Suomen valtion omistamassa rakennuksessa Zitrou 16:ssa, Makrigiannin kaupunginosassa. Talossa on viisi toimistohuonetta, luentosali ja käsikirjasto. Lisäksi siihen kuuluvat pieni vierasasunto, sauna ja puutarha. Vuodesta 1987 lähtien instituutti on tarjonnut majoitusta tutkijoille ja opiskelijoille, ensin naapurikorttelista vuokratusta, Penelopeksi kutsutusta huoneistosta, ja vuodesta 1999 lähtien keskustan pohjoispuolella sijaitsevasta kuusikerroksisesta kerrostalosta, joka on kreikkalaisen lahjoittajansa mukaan nimetty Koroneos-taloksi.