Arkeologinen yhteistyöprojekti Salamiin saaren Ambelakiassa 2016–2020

LYHYESTI

 
Yhteistyöprojekti Länsi-Attikan, Pireuksen ja Saroninlahden saarten arkeologisen eforiaatin ja Suomen Ateenan-instituutin välillä käynnistyi keväällä 2016 ja jatkuu vuoteen 2020 saakka. Tutkimuksessa keskitytään Salamiin antiikinaikaisen kaupungin rakennusten ja kaupunkikaavan kartoittamiseen. Projektin johtajina toimivat Länsi-Attikan efori Stella Chrisoulaki ja Suomen Ateenan-instituutin johtaja Jari Pakkanen. Projektissa käytetään ei-destruktiivisia menetelmiä: maanpinnan alaisten kohteiden kartoitus tapahtuu käyttämällä kolmea eri geofyysistä menetelmää ja maanpinnalla näkyvistä rakenteista ja maastosta mallinnetaan kolmiulotteisesti hyödyntäen takymetrimittauksia, ilmavalokuvausta pienoishelikopterilla ja fotogrammetriaa. Arkeologiset kaivaukset eivät ole osana tutkimusta tässä vaiheessa. Kerätty tutkimusaineisto analysoidaan käyttämällä GIS- (Geographic Information System), CAD- (Computer-Aided Design) ja fotogrammetriaohjelmistoja.

Geofyysisten tutkimusten johtajana toimii tohtori Apostolos Sarris (GeoSatReSeArch Lab, Institute for Mediterranean Studies of the Foundation for Research and Technology, Hellas). Projektin työhön osallistuvat myös tohtori Ann Brysbaert (Leidenin yliopisto) ja professori Boris Rankov (Roal Holloway, Lontoon yliopistosto). Eforian edustajana ja vastaavana arkeologina toimii Ada Kattoula. Opiskelijoita Helsingistä, Turusta ja Leidenista koulutettiin kolmiulotteisessa arkeologisessa dokumentoinnissa osana vuoden 2016 kenttätöitä. Työt rahoitettiin suomalaisilla yksityislahjoituksilla ja tohtori Brysbaertin Euroopan tutkimusneuvoston rahoittaman projektin koulutusvaroilla.

 
TUTKIMUSMENETELMÄT

 
Vuonna 2016 kenttätöissä testattiin kolmen eri geofyysisen menetelmän eli maatutkan, resistiviteetin ja magnetometrian toimivuutta. Menetelmien avulla kerätty data täydentää jo olemassa olevaa geofyysistä kartoitusta alueella. Tutkimus painottuu jatkossa maanalaisten jäänteiden mahdollisimman yksityiskohtaiseen kartoittamiseen ja dokumentointiin käyttäen parhaiten toimivia geofyysisiä menetelmiä.

Tutkimusalueet ilmavalokuvataan käyttämällä radio-ohjattavaa pienoishelikopteria. Digitaalinen maastomalli tutkimusalueesta ja sen ympäristöstä luodaan hyödyntämällä tätä dokumentaatiota ja maksuttomia satelliittikuvia. Koko tutkimusaineisto on georeferensoitu ja kaikki arkkitehtoniset kohteet on dokumentoitu kolmiulotteisesti käyttäen takymetrejä ja fotogrammetriaa. Data linkitetään suoraan eri tietokoneohjelmiin jo kenttätöiden aikana tarkempaa analyysia varten.

 

 

 

 
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

 
Tutkimuksen päätavoitteena on systemaattisen maastokartoituksella luoda kartta kaupungin näkyvistä jäänteistä ja selvittää, mitkä geofyysiset menetelmät ovat tehokkaimpia maanalaisten jäänteiden paikallistamiseen. Salamiin kaupunkikeskuksen kaupunkikuvaan liittyviä avoimia kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:

 
1) Mikä on maan pinnalla olevien nyt näkyvien ja osittain myös kaivettujen arkeologisten jäänteiden tilallinen suhde toisiinsa?

2) Onko mahdollista selvittää kaupungin hallinnollisen keskuksen sijainti? Missä on agora? Oliko alueella monumentaalisia rakennuksia? Onko mahdollista selvittää Pausaniaan mainitsemien pyhäkköjen sijainti (Paus. 1.35.3 ja 1.36.1.)?

3) Oliko klassinen kaupunki rakennettu Hippodamoksen ruutukaavan mukaan? Kuinka suuria kaupungin korttelit olivat? Kuinka suuria talojen tontit olivat? Mikä oli teiden leveys?

4) Pystytäänkö tarkkojen takymetrimittausten ja vähemmän tarkan geofyysisen datan avulla selvittämään mahdollisen ruutukaavan mittasuhdejärjestelmä tai jalkamitta?

5) Onko mahdollista havaita geofyysisillä menetelmillä klassista kaupunkia edeltävän kaupungin kaavoitus?

 
TÖIDEN AIKATAULU 2016

 
Alueella suoritettiin esivalmistelut 23–30/3/2016, jolloin kartoitustyö aloitettiin ja kaupunginmuurin näkyvissä olevat jäänteet mitattiin eri puolilla tutkimusaluetta. Varsinainen kenttätyökausi ja opiskelijoiden kouluttaminen 3D-dokumentointiin oli Ambelakiassa 6–17/6/2016.